Yhdysvaltalainen yhteiskunnallinen kirjallisuus pääsee mielestäni liian harvoin suomalaisten lukijoiden saataville suomen kielellä. Amerikkalaista ns. lentokenttäkirjallisuutta puolikutoisine viisauksineen tuntuu olevan saatavilla, mutta valitettavan paljon jää meiltä pimentoonkin. Kestosuosikkini suomalaisista kustantajista eli Terra Cognita tuo valikoiden tällaisia kirjoja hienosti saatavillemme. Kiitos Kimmo Pietiläisen työtarmon, olemme saaneet suomeksi lukea monia nykyaikamme tietokirjallisuuden klassikoita – esimerkiksi Daron Acemoglun ja James A. Robinsonin, Jared Diamondin, Jonathan Haidtin ja Daniel Kahnemanin teoksia.
Olen kaivannut suomennoksia kolmen tasokkaan kirjailijan töistä. Muutamia heidän kirjoistaan on suomennettukin, mutta monet helmet ovat jääneet suomalaisilta lukijoilta katveeseen.
Erinomainen amerikkalainen yhteiskunnallinen kirjailija Barbara Ehrenreich (1941 – 2022) kirjoitti mainioita kirjoja, joista vain kaksi suomennettiin. Kirjat "Nälkäpalkalla" (2001 – suomeksi 2003) (Nickel and Dimed. On (Not) Getting By in America) ja "Petetty keskiluokka" (2005 – suomeksi 2006) (Bait and Switch. The (Futile) Pursuit of the American Dream) ovat edelleen kelpoa luettavaa. Mielenkiintoista luettavaa ovat monet hänen kirjansa, joita ei ole suomennettu. Näitä ovat vaikkapa "Dancing in the Streets: A History of Collective Joy" (2007), "This Land is Their Land: Reports from a Divided Nation" (2008) ja "Bright-Sided: How the Relentless Promotion of Positive Thinking has Undermined America" (2009).
Ehrenreich näki ja osasi dokumentoida amerikkalaisen unelman rapautumista eli miten ajatus "ryysyistä rikkauteen" ei ole ollut enää aikoihin todellinen mahdollisuus ja miten keskiluokan pettymyksen tunne oli johtamassa myös maan jakautumiseen. Samoin hän räimi armotta - mutta toki tyylillä - positiivista ajattelua ja siihen liittyviä lieveilmiöitä.
Ensituttavuuteni Mark Kurlanskyn (s. 1948) kanssa oli hänen teoksensa ”Cod: A Biography of the Fish That Changed the World” (1997), joka on erinomainen turskan historia – ja paljon enemmänkin. Kuivattu turska oli aikoinaan kovaa valuuttaa ja haluttua kauppatavaraa. Turskan moniulotteinen historia kattaa lukuisia seikkoja. Uuden Englannin vaurastuminen perustui osittain kuivatun turskan myymiseen Pohjois-Amerikan eteläosiin orjien ravinnoksi. Ja tietysti oman aikamme ahneus johti myös valtavaan ja piittaamattomaan ylikalastukseen ja turskan lähes sukupuuttoon hävittämiseen.
Turskan historiasta kumpusivat myös kaksi muuta kirjailijan mielenkiintoista teosta eli baskien historia (The Basque History of the World) (1999) ja suolan maailmanhistoria (Salt: A World History) (2002 – suomeksi 2007). Kalastamiseen liittyi myös kolme muuta teosta eli kiehtova tarina, kuinka New Yorkin satama-alueilta osterit katosivat purjelaivakauden jälkeen, kun satama-alueiden herkkä luonto muuttui (The Big Oyster: History of the Half Shell) (2006), kuinka Uuden Englannin rannikon kukoistava kalastuskaupunki Gloucester muuttui ja kuihtui (The Last Fish Tale) (2008) ja kuinka lohenkalastuksen teollistuminen on johtanut moninaisiin ongelmiin (Salmon: A Fish, the Earth, and the History of a Common Fate) (2020).
Kurlanskylla on kyky ottaa käsittelyynsä tietty artefakti tai ilmiö, jota hän käyttää prismana kokonaisen aikakauden tai kulttuurin tarkasteluun. Arkista tuotetta – olkoon se turska, suola tai pakastettu kalapuikko – taustoittamalla hän avaa meille ikkunoita maailman ymmärtämiseen, lukemiseen ja tulkitsemiseen. Hän kirjoittaa kiehtovasti ja ymmärrettävästi, ja osaa punoa arkisiin ilmiöihin monipuolisia taustoja ja saattaa ne siten laajempaan historialliseen yhteyteensä. Kun pystyy ostereiden häviämisellä haastamaan lukijan pohtimaan satamien meriluonnon muutoksia höyrylaiva-aikakaudella tai turskan kohtalolla ylikalastuksen osoittamaa ahneutta, on kirjoittajana mielestäni onnistunut työssään.
Arlie Russell Hochschildin (s. 1940) kirjoista olen tutustunut kolmeen ja olen niitä kovin mielelläni lukenut. ”The Outsourced Self: Intimate Life in Market Times” (2012) kuvaa kiehtovasti, miten yksilöiden koko elämänkaarelle tarjotaan kaupallisia palveluita – kohdunvuokrauksesta hautaisjärjestelyihin. Teos on yhtä aikaa kylmäävää ja hykerryttävää luettavaa siitä, kuinka markkinamekanismi tunkeutuu yhä uusille alueille päivittäisessä arjessamme.
Kaksi hänen viimeisintä kirjaansa pyrkivät luotaamaan amerikkalaisen uuden laitaoikeiston sielunmaisemaa. ”Strangers in Their Own Land: Anger and Mourning on the American Right” (2016). Kirja perustui vuosien laajaan kenttätyöhön Louisianassa, ja tavoitteena oli osuvan analyysin ohella antaa autenttinen ääni niille amerikkalaisille, jotka äänestivät vuoden 2016 vaaleissa Donald J. Trumpia.
Vuonna 2024 julkaistu ”Stolen Pride: Loss, Shame, and the Rise of the Right” on monilla tavoilla jatkoa hänen vuoden 2016 kirjalleen. Tässä kirjassa Russell Hochschild teki kenttätyönsä USA:n köyhimpiin, vahvasti republikaaneja äänestävään ja väestöltään valtaosin valkoisiin kuuluvassa Kentuckyn osassa. Keskeisenä selittäjänä tutkija pitää moniulotteista ylpeyttä, ja Trump on osannut sanoittaa mahdollisuutta saavuttaa jälleen ylpeys. Tätä hän väittää tuomalla uudelleen vanhentuneen teollisen rakenteen työpaikkoja ja työpaikkojen tarjoamisen avulla jälleen mahdollisuutta omaan toimeentuloon, tulevaisuuden suunnittelun – ja ylpeyteen.
En usko, että olen ainoita lukijoita, joita on kiehtonut kolmen edellä mainitun kirjailijan teemojen valinta, niiden käsittely ja erinomainen kirjoitustapa. Tiivistäen: heitä on suomeksi käännetty aivan liian vähän. Eikö Ehrenreichin, Kurlanskyn ja Russell Hochschildin suomennokset olisi teon paikka suomalaisille pienkustantajille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti