Yhteiskunta: Yrityksiä ymmärtää poliittista ilmiötä ”Donald J. Trump”

USA:n presidentti Donald J. Trumpin toista virkakautta on kulunut runsaat puoli vuotta. Tempoilevasta tyylistään, odottamattomista poliittisista avauksistaan sekä valtion ja henkilökohtaisen edun sumentamisesta tunnetun Trumpin väheksyminen ja jopa vihaaminen on helppoa. On kuitenkin muistettava, että maailman vauraimman maan, jonka demokraattinen perinne on pitkä, äänestäjien suuri osuus on äänestänyt Trumpia kolme kertaa ”maailman mahtavimman miehen” virkaan. Väheksyä ei sovi myöskään sitä, että Trump on tullut historiallisesti valituksi presidentinvaalien häviämisen jälkeen uudelleen presidentiksi ja sai vuoden 2024 vaaleissa myös kaikkien annettujen äänien enemmistön. USA:n merkitys taloudellisena ja poliittisena toimijana on edelleen vahva, ja tietyillä aloilla (esimerkiksi teolliset ja palveluiden innovaatiot, talouden vahva dynamiikka ja uusiutumiskyky, varusteluteollisuuden koko ja laatu, sotilaallinen voima) se on maailman johtava maa.

Väheksymisen ja taivastelun sijaan olisi hyvä pyrkiä ymmärtämään poliittista ilmiötä ”Donald J. Trump”. Olen tunnistanut mielestäni viisi tärkeää tekijää Trump-ilmiössä. Ne ovat sydänmaiden kapina, kulttuurisodat, kristillisen oikeiston toiminta ja tuki, käsikassaraksi alistunut republikaanipuolue ja kaiken liimana trumpilainen melukone, joka syytää kärjistyksiä, loukkauksia, puolitotuuksia ja mielipiteitä ehtymättömällä tahdilla maailmalle.

 

”Sydänmaiden kapina” oivallinen termi kuvaamaan USA:n yhteiskunnallista polarisaatiota, jossa itä- ja länsirannikkojen väen elämän ja elämäntyylin koetaan poikkeavan sydänmaiden ”todellisesta Amerikasta”. Johtava suomalainen trumpisti Markku Ruotsila on osin onnistuneestikin tätä ilmiötä avannut ja kuvannut (ks. Ruotsila, Markku: Sydänmaiden kapina – Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu, Gaudeamus 2018). Tämän tunnetilan keskiössä on vaikutelma ”amerikkalaisen unelman” karkaamisesta ja suhteellisesta kurjuuden tunteesta, kun perinteiset teollisen ajan työpaikat ovat kadonneet. Trumpilaisilla yksinkertaistuksilla unelman täyttymättömyyteen voi etsiä helppoja selityksiä: globalisoituminen, lisääntynyt sääntely, Kiinan ja Euroopan johdolla tapahtuva USA:n vedätys – ja tietysti nimeltä mainiten Barack Obama ja Joe Biden.

Ruotsilaa mielenkiintoisemmin tätä ilmiötä osaa kuvata Berkeleyn sosiologian emeritusprofessori Arlie Russell Hochschild kirjoissaan ”Strangers in Their Own Land: Anger and Mourning on the American Right” (2016) ja ”Stolen Pride: Loss, Shame, and the Rise of the Right” (2024). Keskiössä on taloudelliselta rakenteeltaan kuihtuvien yhteisöjen asukkaiden osattomuuden tunne, kun poliittisen toiminnan painopisteen koetaan olevan muualla kuin todellisissa elämän avainkysymyksissä.

Kulttuurisodissa Trumpin pelikirjan ydintä on poliittisten ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kehystäminen poliittisiksi vastakkainasetteluiksi hyvä-paha-akselilla. Kulttuurisotien teemoiksi on nostettu ”todellinen uskonnonvapaus” eli uskonnon perusteella annettavat erivapaudet, valtion roolin rajoittaminen, markkinatalouden rajoitusten purkaminen ja sananvapauden rajojen koettelu.

Trump ja hänen lähipiirinsä vaalivat edelleen deep state –ajattelua ja flirttailevat avoimesti salaliittoteorioiden kanssa. Trumpilaisen kulttuurisotien käymisen perusreseptit ovat musta-valko-asetelmat, syytösten linkoaminen ja uhriutuminen. Uhriutumisen säälittävin esimerkki on 6.1.2021 Trumpin tukema ja hänen kannattajiensa toteuttama Capitolin valtaus, jonka rikollisia Trump on nyt armahtanut ja demokratian sankareiksi nostanut.

Kristillisen laitaoikeiston ja kristillisen äärioikeiston pörhistyminen ja selkeä aktivoituminen olivat ratkaisevassa asemassa vuoden 2024 vaaleissa. Kristillinen laitaoikeisto on myös radikalisoitunut ja saanut Trumpista monille teemoilleen uskollisen puolustajan (ks. esimerkiksi Korhola, Atte: Kristillinen äärioikeisto ja Trump, Tammi 2024). Trumpin ensimmäisellä kaudella monet kristillisen laitaoikeiston keskeiset toiveet toteutuvatkin – esimerkkeinä Korkeimman oikeuden uusien konservatiivisten jäsenten nimittäminen, aborttioikeuden muutos, myötäkarvainen Israel-politiikka, koulutusjärjestelmän sääntelyn vähentäminen ja uskonnollisten yhteisöjen verovapaus.

Kristillinen laitaoikeisto on puhutellut myös merkittävästi ”ei-waspeja” ja sen sanoma on puhutellut myös katolilaisia ja uskonnollisia afroamerikkalaisia. Trumpin selviäminen vakavasta murhayrityksestä loi myös uudenlaista gloriaa, jota on häpeilemättä käytetty hyväksi.

Republikaanisen puolueen ovat trumpilaiset ottaneet reippain ottein haltuun ja käytännössä painaneet eristyksiin maltilliset ja yhteistyöhaluiset vaikuttajat. Pelon ja koston ilmapiirillä hallitseminen on johtanut Trumpin aiempien kilpailijoiden uskollisuudenvaloihin. Hyvä esimerkki näistä käännynnäisistä on vaikkapa nykyinen ulkoministeri Marco Rubio. Uskollisuuden eräänä mittarina on pidetty vuoden 2020 vaalien vaalivilppisyytösten ja tammikuun 2021 Capitolin valtauksen hyväksymistä.

Puolueen sisäisen vallankäytön ytimessä on paikallis- ja osavaltiotasolla tapahtuva tehokas ja säälimätön mobilisointi uudistajia vastaan. Trump on kohdistanut julkista tukeaan republikaanien oikean äärilaidan kulkijoihin – kuten Matt Gaetziin ja Marjorie Taylor Greeneen – joiden yhteiskunnallinen ajattelu on vähintäänkin omintakeista.

Trumpilaiseksi melukoneeksi kutsun sitä jatkuvaa mediasyötteiden virtaa, jolla maailmalle syydetään jatkuvaa twiittien tulvaa, jolloin jokaista epätotuutta ei millään ehditä tarkistamaan. Väittämien, syytösten, pelkistyksien ja uhkailujen kielenkäyttö on pelkistettyä ja vääristelevää, ja jotkut tutkijat ovatkin kuvanneet ilmiötä logocidenä (vrt. genocide) eli kielenmurhana, joka on lähes orwelliläistä: Capitolin vallankaappausta tavoitellut valtaus olikin demokratiaa tai hävityt vaalit olivatkin voitetut. Vaihtoehtoinen totuus on kiertoilmaisu suoranaiselle valehtelulle, jota ei aristella tai vältellä.

USA:n mediaympäristö on vahvasti polarisoitunut. Kansalaiset seuraavat entistä enemmän niitä uutislähteitä ja televisio- ja radiokanavia, joiden kanssa ovat lähtökohtaisesti samaa mieltä. Polarisaatiota kärjistetään aina mahdollisuuksien mukaan ja hyviä sanansaattajia tässä ovat journalistisista periaatteista vähät välittävät talk radio -ohjelmat ja eri sosiaalisen median kanavat.

Trumpilaisen melukoneen toimintamalli on yksinkertaistetuilla syytöksillä ja vastakkainasetteluilla muuttaa ja lietsoa piilevä tyytymättömyys vihaksi. Tyytymättömyys ei riitä – trumpilainen melukone pyrkii tietoiseen vihan nostatukseen kannattajissaan poliittisia vastustajiaan kohtaan.

Miksi Trumpia kuitenkin kannatetaan? Monelle länsieurooppalaiselle tuntui Trumpin voitto jo vuoden 2016 presidentinvaaleissa yllätykselliselle. Vaikka demokraatit aivan poikkeuksellisella tavalla rähmäsivät vuoden 2024 vaalit, tuntui Trumpin uudelleenvalintakin oudolle.

Meidän ei pitäisi väheksyä sitä, että Trump osoitti ydinkannattajilleen pitävänsä keskeiset vaalilupauksensa. Ensimmäisellä kaudellaan hän nimitti suoraviivaisesti Korkeimpaan oikeuteen konservatiivisia tuomareita, irtautui nopeaan tahtiin Iran-sopimuksesta ja Pariisin ilmastosopimuksesta, julisti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, kovistelin Nato-maita ja Kiinaa ja purki ympäristönsuojelun säännöksiä. Osa amerikkalaisista pitää edelleenkin Trumpin epätavallista toimintatapaa raikkaana ja tuloksellisena. USA:n talouden dynamiikka on säilynyt vahvana, joskin tempoilu tulleissa ja valtion velanoton kiihdyttäminen ovat saaneet oikeutettua kritiikkiä.

Tietysti voimme leikitellä ajatuksella, että Trumpin virkakautta on enää runsaat kolme vuotta jäljellä ja sen ajan yhdysvaltalainen demokratia kyllä kestää. Amerikkalaisen yhteiskunnan kipukohdat, joita Trump on pystynyt hyödyntämään, eivät tule poistumaan vuoteen 2028 mennessä. Muutosta kaihoaville lohtua ei suo demokraattisen puolueen sekavuus ja alakulo eikä liioin republikaanisen puolueen tulevaisuus laitaoikeiston hallitsemana käsikassarana. Siksi on tärkeää trumpilaisen politiikan vähättelyn sijaan ymmärtää syvemmin hänen kannatuksensa taustoja ja juurisyitä.