Vuosien takaisiin tekemisiinsä on aina mukavaa silloin tällöin palata, kunhan ei jää sinne liian pitkäksi aikaa tunnelmoimaan. Teimme ystäväni Juha Rautjärven kanssa vuonna 2016 hanketta, jonka osana toteutimme verkkopohjaisen Delfoi-paneelin Suomen turvallisuusympäristöstä vuonna 2025. Delfoi-menetelmä on tulevaisuudentutkijoiden kehittämä metodi, jonka avulla saadaan esille sekä valistuneita arvauksia että erityisesti perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Delfoi-paneelimme oli tiivis asiantuntijapaneeli, johon osallistui 14 suomalaista asiantuntijaa, jotka vastasivat yhteensä 24 trendin kysymykseen. Kysyimme esimerkiksi trendiä ”Vuoteen 2025 mennessä Yhdysvaltojen suhteellinen merkitys Natossa vähenee” ja panelistit vastasivat seitsenportaisella asteikolla, onko tämä todennäköistä (erittäin epätodennäköistä – erittäin todennäköistä) ja onko tämä toivottavaa (erittäin epätoivottavaa – erittäin toivottavaa). Erittäin tärkeää oli myöskin saada panelistien kirjallisia kommentteja täydentämään vastauksiaan.
Pienenä tuokiokuvana kannattaa palauttaa vielä mieliin, että miltä maailma näytti vuoden 2016 keväällä, kun Delfoi-paneelin järjestimme. Britannia oli EU:n jäsen ja vasta kesällä 2016 järjestettiin Brexit-kansanäänestys. USA:n presidenttinä oli Barack Obama ja Donald Trump ei ollut vielä voittanut lopullisesti republikaanien ehdokkuutta loppusyksyn presidentinvaaleihin. Venäjä oli miehittänyt Krimin alkukeväästä 2014, järjestänyt laittoman kansanäänestyksen - ja sotatoimet Itä-Ukrainassa jatkuivat. Vuoden 2015 aikana Suomeen oli saapunut aikaisempiin vuosiin nähden mittava pakolaisten joukko ennen kaikkea Irakista. Suomessa hallitusvastuussa keväästä 2015 oli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Sipilän hallitus.
Miltä Suomi paneelimme mukaan näyttäisi vuonna 2025? Suomeen uskottiin hyvän arjen maana, jossa kansalaisten keskinäinen luottamus olisi korkealla ja joka olisi perustaltaan tasa-arvoinen. Suomessa olisi hyvä peruskoulutus, matala korruptio ja kansalaisilla korkea luottamus viranomaisiin. Julkisen sektorin tehostamiseen tunnettaisiin selkeää tarvetta. Suomessa poliittinen päätöksenteko olisi muuttumassa ennakoimattomammaksi ja kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon olisi heikkenemässä. Vaikka maailma oli muuttumassa monimutkaisemmaksi, äänestäjät haluaisivat yksinkertaisempia ratkaisuja.
Paneelimme mukaan suomalaiset olisivat vuonna 2025 huolestuneempia turvallisuudestaan kuin aikaisemmin – tämä koskisi niin Suomen turvallisuutta kuin turvallisuutta omassa lähiympäristössäkin. Oman turvallisuuden uhkiksi hahmotettiin järjestäytyneen rikollisuuden kasvua ja Suomessa asuvien eri etnisten ryhmien konflikteja. Samoin uhaksi koettiin suomalaisen yhteiskunnan monitahoinen polarisoituminen. Erityisenä uhkana koettiin kriittisen medialukutaidon väheneminen ja kansalaisten eristäytyminen omiin kupliinsa. Paneelimme uskoi kuitenkin, että suomalaisten positiivinen usko tulevaisuuteen vahvistuisi ja että suomalaiset tuntisivat osallisuutta yhteiskuntaansa. Samoin arvioitiin, että suomalaiset olisivat vuonna 2025 avoimempia ja suvaitsevaisempia muita kulttuureita kohtaan.
Paneelimme arvioi myös, että vuonna 2025 ilmastonmuutos, erilaiset katastrofit ja paikalliset sodat synnyttäisivät kriisipesäkkeitä, jotka aiheuttavat pakolaisuutta Eurooppaan. Samoin arvioitiin, että Venäjältä tulevia ihmisvirtoja voidaan joutua rajoittamaan – samoin arvioitiin, että vaikka Suomi haluaisi vapaata liikkuvuutta, muissa EU-maissa olisi halua vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen.
Miltä Suomen turvallisuusympäristö sitten paneelimme mukaan näyttäisi vuonna 2025? Euroopan unioni olisi edelleen toimiva yhteisö, mutta sen yhtenäisyys rakoilisi ja olisi koetuksella. EU:n jäsenvaltioiden sisällä kansallistunne vahvistuisi ja Euroopan unionin haluttaisiin ajavan oman kansallisvaltion etuja. Kansallisvaltioiden sisällä vahvistuisivat alueiden ja maakuntien äänet (esimerkiksi Skotlanti, Katalonia ja Pohjois-Italia), mikä entisestään haastaisi eurooppalaista päätöksentekoa.
USA:n suhteellinen rooli NATO:ssa pienenisi, kun USA:n mielenkiinto suuntautuisi Euroopasta muihin maanosiin. Eurooppalaisten NATO:n jäsenmaiden olisi panostettava enemmän puolustukseen - vahvatkin eurooppalaiset maat pitäisivät NATO:a oman puolustuksensa ytimenä.
Venäjän rooli Euroopassa heikkenisi vuoteen 2025 mennessä ja arvioitiin, että ”Venäjä on itsensä pahin vihollinen”. Venäjän uhka tiivistäisi eurooppalaisten maiden yhteistyötä. Venäjän heikko talous rajoittaisi Venäjän aggressioita Euroopassa.
Uudenlaisista turvallisuusuhkista paneelimme totesi, että vuoteen 2025 mennessä erilaisten terroritekojen todennäköisyys kasvaisi, mutta myös eri viranomaisten osaaminen ja kapasiteetti tällaisten uhkien torjumiseen vahvistuisi. Uusi terroritekojen ympäristö vuonna 2025 olisi kyber- ja virtuaaliterrorismi, joka oli muodostumassa yhä vakavammaksi uhaksi.
Lueskelin mielenkiinnolla näitä kymmenisen vuotta sitten asiantuntijapaneelimme tekemiä arviointeja. Tällaisten Delfoi-paneelien tärkeä tekijä on tietysti se, mitä kysytään. Meillä oli etuoikeus valmistella kysymyspattereitamme kahdessa neuvonpidossa, johon osallistui hyvä joukko alan osaajia. Juuri nyt, vuonna 2025, maailman ollessa keskellä erilaisia kriisejä tuntuu sille, että monet tapahtumat vain vyöryvät yllättävästi päällemme. Aihiot moneen kriisiin ja moneen tapahtumainkulkuun ovat kuitenkin olleet pitempään olemassa.
Kevään 2016 tulevaisuuteemme suunnattu selvitystyö ja sen tulosten arviointi kymmenisen vuotta myöhemmin osoittivat minulle jälleen kerran sen, että ”yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi” ja että joukkoäly ja parviäly ovat oivasti käytettyinä erinomaisia menetelmiä. Kaikkien arvioiden osalta ei Delfoi-paneelimme osunut täsmälleen oikeaan, mutta monet arviot osoittautuivat yllättävänkin oikeansuuntaisiksi. Olen useammissakin hankkeissa vastaavanlaista Delfoi-paneelityöskentelyä käyttänyt ja vakuuttunut jälleen siitä, että se on hyvä, osallistava työtapa tulevaisuuden luotaamiseen. Kun tulevaisuutta pohtii kunnon rakenteella ja dokumentoi pohdintojen tulokset, on aikansa tulevaisuusnäkymiin mukavampaa palata kuin pelkkien muistikuvien perusteella.
Arvokas blogipostaus! Sillä on monta ansiota mutta haluan nostaa erikseen kaksi metahavaintoa. Ensimmäinen kiinnostava ajatus on se, että me yleisesti ottaen tiedämme enemmän kuin ajatellaankaan. Sitä voisi metaforisesti kuvata vaikka niin että tulevaisuuden siemenet ovat enimmäkseen jo oraalla nykyhetkessä. Tulevaisuuden viljelystystä kiinnostuneet osaavat niitä myös lukea. Kiitos siis kymmenen vuoden takaiselle paneelille. Delfoi-paneelin fasilitoijia pitää kiittää siitä, että osasivat kysyä tulevaisuuksia esiin. Ja tietysti myös siitä että kaivoivat verkostoistaan esiin fiksun paneelin.
VastaaPoista