Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita on verotus. Vaikka verotus on selkeästi numeroita ja laskutoimituksia, jotka perustuvat kiistattomiin faktoihin, usein verotuksesta käytävää keskustelua seuratessa faktoja käytetään valikoiden, jopa säästeliäästi.
Suomessa luotettavaa tietoa verotuksesta tarjoavat esimerkiksi Tilastokeskus ja Veromaksajain Keskusliitto. Niiden koostaman datan mukaan vuonna 2024 Suomessa valtion yksilöiltä keräämä ansiotulo- ja pääomatuloverokertymä oli 25,5 miljardia euroa ja kunnallisverokertymä 10,0 miljardia euroa. Arvonlisäverokertymä oli 25,8 miljardia euroa ja yksilöiden kulutukseen liittyvien verojen (etenkin alkoholijuoma- ja tupakkaverot) kertymä 2,5 miljardia euroa.
Kiistaton fakta on, että Suomessa on muihin OECD-maihin verrattuna korkea kokonaisveroaste ja se on Tilastokeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lievästi laskenut (vuonna 2014 se oli 43,7 % ja vuonna 2024 se oli 42,2 %). Suomen kokonaisveriaste on EU15-maihin verrattuna edelleen korkea, mutta ero on pienentynyt – vuonna 2000 ero oli huomattava (Suomi 45,8 % vs. EU15 38,9 %) verrattuina vuoteen 2023 (Suomi 42,8 % vs. EU15 39,1 %).
Suomalaisessa verokeskustelussa viritellään silloin tällöin ansiotuloverotuksen osalta tasaveron ajatusta, joka on saanut varsin nihkeän vastaanoton. Debatoijat ovat korostaneet, että tasaveroa käytettäessä verokertymät kasvaisivat, koska yksilöillä olisi taloudellisia insentiivejä tehdä enemmän töitä, kun tulosta jäisi enemmän käteen ja samalla verokertymä kasvaisi. Tämä edellyttäisi, että työntekijöillä olisi aina tarjolla lisä- tai ylitöitä. Tasaveroa väitetään vetovoimatekijäksi ulkomaisista osaajista kilpailtaessa. Vuonna 2026 ulkomaisten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja sen soveltamisalaa laajennetaan kotimaahan palaaviin Suomen kansalaisiin.
Verotustilastojen mukaan yli puolet Suomessa yksilöiltä kerättävistä valtion veroista on jo tällä hetkellä tasaveropohjaisia. Vuoden 2024 arvonlisävero- ja kulutusverokertymä on suurempi kuin ansiotulo- ja pääomatulokertymä. Ansiotuloihin perustuvasta verokertymästä parhaiten ansaitseva kymmenes maksaa suunnilleen puolet, mutta arvonlisäveroa maksavat kulutuksestaan kaikki samalla veroprosentilla. Tosiasia on myös, että pieni- ja keskituloisilla käteen jäävistä varoista suhteellisesti enemmän menee kulutusveroihin kuin suurituloisilla. Suurituloisia on kaivellut asiaintila, että merkittävä osa väestöstä ei maksaisi lainkaan veroja - tätä yksinkertaistusta on hyvä korjata toteamalla, että kaikki maksavat arvonlisä- ja kulutusveroja. Aiheellista on muistaa, että etenkin pienituloisten osalta kulutukseen saatavasta rahasta tärkeä osa voi muodostua tulonsiirroista.
Verotuksen rakenteen osalta on tietysti helppoa ymmärrettäväsi argumentoida ansiotuloverotuksen asteesta kuin pohdiskella laveammin verotuksen rakennetta. Arvonlisäverotuksen rakennetta en ole havainnut kovin usein julkisesti pohdittavan paitsi silloin, kun arvonlisäverokantaa joidenkin hyödykkeiden ja palvelujen (kirjat, lääkkeet, hyvinvointipalvelut) korotetaan. Arvonlisäverokanta kertoo omalta osaltaan sitä, mitä kulloinenkin hallitus pitää toivottavana – esimerkiksi kirjojen arvonlisävero on Suomessa poikkeuksellisen korkea ja samoin on peruselintarvikkeiden arvonlisävero.
Arvonlisäveron pohtiminen ja siitä keskustelu edellyttää yhteiskunnallisten keskustelijoiden ideologista avautumista ja asemoitumista. Onko oikein, että kaikilla elintarvikkeilla on sama arvonlisäverokanta (nyt 14 %) vai pitäisikö peruselintarvikkeilla (vaikka leivällä ja kasviksilla) olla alempi alv-kanta kuin muilla elintarvikkeilla (vaikkapa serranokinkulla)? Onko oikein, että kaikella kulutuselektroniikalla on sama verokanta (25,5 %) vai voisiko olla niin, että kulutuselektroniikan tuotteissa olisi Pertti-ystäväni idean mukaan progressiivinen verokanta – se Applen uuden huippumallin verokanta olisikin 33 %?
Verotus on tunteita herättävä ja usein vaikeakin keskustelunaihe, jossa helposti sorrutaan latteuksiin ja yksinkertaistuksiin. Tästäkin huolimatta olisi hyvä tehdä siitä vaikeampaa ja syvällisempää – aloitetaan vaikka arvonlisäverotuksen tasosta ja merkityksestä verojärjestelmässämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti