20/10/2026

Kulttuuri-ilmiöt: Museokortti on nerokas keksintö

Syksyisen sunnuntain viikonloppukävelymme välietappina oli Didrichsenin taidemuseo Kuusisaaressa. Kohdehan oli mainio ja Elin Danielson-Gambogin näyttely oli retken arvoinen. Museokortti taskussa on helppoa lähteä nauttimaan eri museoiden tarjonnasta. 

Museokortti lanseerattiin vuoden 2015 keväällä, ja runsaan kymmenen vuoden ikään ehtinyt Museokortti on osoittautunut toimivaksi kulttuurituotteeksi. Perusajatus oli madaltaa kynnystä museoissa käymiselle, jossa on onnistuttu. Museokortti on suomalaisten museoiden hallinnoima tuote, jonka tuloista 75 % palautuu museoille. Se on tuottanut museoille vuosien varrella jo 120 miljoonaa euroa. Museoissa käydään enemmän kuin koskaan aiemmin ja museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot ovat nelinkertaistuneet Museokortti-aikana. Aktiivinen Museokortti löytyy nykyisin noin 350 000 suomalaiselta. Nykyisin Museokortti käy yli 360 kohteeseen Suomessa.

Mitä Museokortti minulle käyttäjänä antaa? Se innostaa spontaaneihin museokäynteihin – esimerkiksi kesällä Porvoossa käydessäni päätinkin käydä kaupunginmuseossa, jossa olikin Pertti Jarlan hillittömän hauska näyttely. Museokortti antaa myös mahdollisuuden suurissa museoissa useampaan käyntikertaan. Se merkitsee, että koko tarjontaa ei tarvitse ahnehtia kerralla tai että voi palata uudelleen mieluisten teosten ääreen.

Kun monilla ystävillänikin Museokortti on, niin on kiva sopia tapaaminen museoon ja muutamissa niissä on kelpo kahvilakin, jossa on mukava tunnelma. Kun museoissa käynnit kasvavat ja Museokortin ansiosta ymmärtääkseni myös käyttäjäkunta on laventunut ja laajentunut, antaa se innokkeita museoillekin uudistua ja kehittyä. Muutamista tuntemistani museoista on kehittymässä haluttuja matkakohteita: hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Mikkelin Sodan ja rauhan keskus Muisti tai Mäntän Serlachius-museot. 

Arkikokemukseni perusteella museoissa kävijät ovat nykyistä tuottoisampia asiakkaita myös museokaupoille, joiden tuotteiden katteet ovat yleensä hyvät. Ja kun Museokortilla ikään kuin ilmaiseksi näyttelyssä käytiin, niin nyt sitten voi museokaupasta mielellään jotain hankkia. Museokauppojen volyymin kannalta on tietysti tärkeää saada asiakasvirtaa enemmän, ja juuri sitä Museokortti on tuonut. Kävijävirtojen kasvu näkyy myös museoiden yhteydessä olevien ravintoloiden ja kahviloiden liikevaihdon kasvuna.

Museoiden talouden kokonaiskuvassa kannattaa kuitenkin muistaa, että museoiden pääsymaksutulot (mukaan lukien Museokortin tuloutukset) ovat noin 10 % niiden kokonaisrahoituksesta – valtion, kuntien ja säätiöiden rahoituksella museot edelleen ja tulevaisuudessakin pyörivät. Museokortti on kuitenkin ollut museoalalle imagollisesti tärkeä, koska se on osoittanut yhteistyön voimaa ja tuonut museoille myös runsaasti uusia kävijöitä.

Kulttuurialaa on usein – ja kokemukseni mukaan syystäkin – pidetty nurkkakuntaisena ja hankalasti pitkäkestoiseen yhteistyöhön pystyvänä. Museokortti on osoittautunut tenhoavaksi kulttuurin menestystarinaksi, jossa vanhakantaisessa maineessa ollut museoala on pystynyt uudistumaan ja hankkimaan innokkaita kävijöitä, jotka ovat osoittaneet monimuotoisten museoiden tarpeen. Museoala pystyy myös paremmin perustelemaan julkisia rahoitustarpeitaan, kun museoissa käynnit jatkavat edelleen kasvuaan ja ovat jo nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. 

Museokortin menestys tiivistyy ymmärtääkseni siihen, että on kysytty kuluttajan näkökulmasta peruskysymys ”What is in for me?”. Vastaukseksi kehitetty helppokäyttöinen pääsy yhdellä vuosittaisella maksulla satoihin erilaisiin kulttuurikohteisiin on käyttäjälleen kelpo ratkaisu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yhteiskunta: Nuoriso ja äärilaitojen vetovoima

Nuoriso on ilahduttavasti liikkeellä eri puolilla Eurooppaa ja nuoret nostavat mielenilmaisuissaan esille monia heille polttavia kysymyksiä....