Olemme syksyisin tehneet kirjallisuutta harrastavan ystäväryhmäni kanssa matkoja mielenkiintoisiin eurooppalaisiin kohteisiin. Tällä kertaa matkamme suuntautui Skotlantiin ja sen pääkaupunkiin Edinburghiin. Skotlannin väkiluku on Suomen luokkaa eli runsaat viisi miljoonaa ja Edinburgh kaupunkina on jotakuinkin samankokoinen kuin Helsinki. Skotlannilla on maana rikas ja mielenkiintoinen historia. Vuodesta 1707 Skotlanti on kuulunut Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan.
Monet muistavat, että vuonna 2014 Skotlannissa järjestettiin itsenäistymisestä kansanäänestys, jossa noin 55 % vastusti itsenäistymistä. Mielenkiintoista on, että osa periaatteessa itsenäisyysmielisistä äänestäjistä pelkäsi, että itsenäistyminen voisi johtaa eroon Euroopan Unionista ja äänestivät siksi itsenäistymistä vastaan. Vuoden 2016 Brexitin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 62 % skotlantilaisista äänestäjistä vastusti eroa EU:sta, mutta lopputuloksena Yhdistynyt Kuningaskunta päätyi – vahvasti englantilaisten äänillä – eroamaan EU:sta. Yhdistyneen Kuningaskunnan sisällä EU:n kannatus oli – ja on - vahvinta juuri Skotlannissa.
Vaikka politiikkaa olen vuosikymmenet seurannutkin, minulle oli yllätys Skotlannin itsehallinnon laajuus. Skotlannilla on oma parlamentti ja oma pääministeri. Maalla on ollut oma 129-jäseninen yksikamarinen parlamentti vuodesta 1998. Skotlannissa eletään tilanteessa, jossa osa päätöksistä tehdään Yhdistyneen Kuningaskunnan (jonka muodostavat siis Englanti, Pohjois-Irlanti, Skotlanti ja Wales) parlamentissa Lontoon Westminsterissä ja osa päätöksistä Skotlannin parlamentissa Edinburghissa. Skotlannista valitaan Westminsterin parlamentin alahuoneeseen 57 kansanedustajaa sen kaikkiaan 646 kansanedustajasta. Skotlannin parlamentin toimivaltaan kuuluvat mm. koulutuksen, terveydenhuollon, talouden, sosiaalihuollon ja maatalouden asiat, kun taas Westminsterin toimivaltaan kuuluvat etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja monien alojen puitelainsäädäntö. Skotlannin ehdoton valtapuolue on Skotlannin kansallispuolue SNP (Scottish National Party), joka on vuodesta 2017 voinut yksin muodostaa Skotlannin hallituksen.
Matkan aikana meitä kiinnosti kaksi kysymystä eli itsenäistyykö Skotlanti lähitulevaisuudessa ja hakeeko Yhdistynyt Kuningaskunta Euroopan Unionin jäsenyyttä. Skotlannin itsenäisyyden kansanäänestyksestä on vain kymmenisen vuotta ja silloin tulos oli selkeä. Uusi kansanäänestys ei ole aivan ovella, mutta kehnosti hoidettu Brexit, sen negatiiviset taloudelliset vaikutukset ja halu eurooppalaiseen yhteistyöhön luovat otollista maaperää myös itsenäisyystoiveille. Ymmärrykseni on, että jos Skotlanti itsenäistyisi, se hakisi nopeasti EU:n jäsenyyttä.
Mutta hakeeko Yhdistynyt Kuningaskunta EU-jäsenyyttä lähiaikoina? Brexitin myötä britit ovat hukanneet melkoisesti taloudellisen kasvunsa potentiaalia eikä uusien korvaavien kauppasopimusten laatiminenkaan vaivatonta ole ollut. "Take back control" oli osuva kampanjaslogan, joka kuitenkin jäi ontoksi lupaukseksi, kun Leave-kampanjan liioittelut ja suoranaiset valheet ovat paljastuneet. Brittien ja EU:n lähentymiselle on selkeästi halua ja tarvetta, ja britit ovat liittyneet taas EU-tutkimusohjelmiin ja Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan. Näistä ensiaskelista on kuitenkin huima matka EU-jäsenyyteen ja briteille ei olisi uutena hakijana oikoteitä jäsenyyteen. Suuri kynnyskysymys voisi olla myös punnan asema ja kohtalo. Olisin yllättynyt, jos Yhdistynyt Kuningaskunta seuraavan kymmenen vuoden sisällä EU-täysjäsenyyttä hakisi ja sen saisi.
Skotlannille on leimaa-antavaa kahden nykyisin lähes samankokoisen suuren kaupungin eli Edinburghin ja Glasgow’n keskinäinen kisailu ja jännite, joka yltää omien jalkapallojoukkueiden intohimoista kannatusta syvemmälle. Glasgow’ssa emme käyneet, kun Edinburghissäkin riitti nähtävää ja koettavaa. Edinburghin vanha kaupunki on hienosti säilynyt yhtenäinen kokonaisuus. Vuosisatainen sivistysperinne tulvahtaa vastaan eri puolilla kaupunkia. Modernin taloustieteen klassikon ”Kansojen varallisuus” kirjoittaja, moraalifilosofi Adam Smith oli edinburghiläisiä, ja niin olivat myös Sherlock Holmesin luoja Arthur Conan Doyle ja Robert Louis Stevenson, jonka luomuksia ovat Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde. Edinburgh ja Skotlanti ovat paljon muutakin säkkipillimusiikkia ja haggis-annoksia – aivan mainio pitkän viikonlopun matkakohde.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti