15/09/2026

Kirjallisuus: Elegantti veijaritarina miehitetystä Pariisista

Ranskalaisen Philippe Collinin ”Ritzin baarimestari” (”Le Barman du Ritz” vuodelta 2024, Siltalan julkaisema Saana Rusin suomennos vuodelta 2026) on ollut Suomessa alkuvuoden rakastetuimpia kirjoja. Kirjan perustarina kertoo toisen maailmansodan saksalaismiehityksen ajasta Pariisissa. Loistohotelli Ritzin baari oli kaupungissa merkillinen saarekkeensa, jossa kävivät ranskalaiseliitti, saksalaisten miehittäjien korkea upseeristo ja uuden hallinnon mielistelijät. Ritzin baarin tunnelman takasi kokenut ja taitava baarimestari Frank Meier, joka oli mestarillinen drinkkien sekoittaja ja kehittäjä. Itävalta-Unkarissa syntyneellä Meierilla oli visusti vartioitava salaisuus: hän oli juutalainen.

Collin kertoo hienosti tarinan, joka perustuu suureksi osaksi tosiasioihin, vaikka kirja on romaani eikä tietokirja. Collin on luonut kirjaansa muutamia fiktiivisiä hahmoja, mutta suurin osa kirjan henkilöistä kuvataan oikeilla nimillään ja heidän miehityksen aikaisia toimiaan kuvataan todenmukaisesti. Osana kerrontaansa Collin käyttää taitavasti Frank Meierin ”päiväkirjaa” baarimestarin tarinan taustoituksessa ja hänen syvimpien tuntojensa ilmaisemisessa. Vaikka kirjassa viliseekin lukuisia henkilöhahmoja, pystyy kirjailija pitämään teoksen kelvollisesti etenevänä, kerronta ei liikaa rönsyile ja kirjan jännityskin pysyy yllä.

Frank Meier syntyi juutalaiseen perheeseen Tirolissa 1884 ja lähti jo 14-vuotiaana kohti Yhdysvaltoja. Vuosisadan vaihteen köyhä elämä – mutta myös pelko juutalaisten syrjinnästä ja vainoista – olivat ajamassa Frankia lähtemään nuorella iällä Itävallasta. Elämä New Yorkissa ei ollut aluksi helppoa, mutta hän eteni cocktailien tuntijaksi ja tekijäksi alan ikonin Charles Mahoneyn opissa. Meier palasi Eurooppaan, taisteli ensimmäisessä maailmansodassa Ranskan riveissä ja sodan jälkeen 1920-luvun alussa aloitti Ritzin baarimestarina. Pariisilaista loistohotellia johti vanhan matriarkan elkein perustajan leski Marie-Louise Ritz, jonka konservatiivisten näkemysten kanssa Meierilla ei ollut aina helppoa.

Tärkeä osa baarimestarin työtä on huomaamaton läsnäolo ja asiakkaiden huomaavainen palvelu. Vaikka baareissa puhutaan tärkeistä ja salaisistakin asioista, baarin työntekijät voivat kuulla mutta eivät kuunnella keskusteluja. Collinin kirjan tarinan kannalta on tietysti tärkeää, että Meier myös huomaamattomasti kuuntelee ja osaa kuu(nte)lemansa perusteella varautua ja varoittaa myös muita. Frank Meier pystyi tiedoillaan ja osaamisellaan auttamaan vaarassa olleita juutalaisia uusien henkilöllisyyksien ja väärennettyjen passien hankinnassa. 

Ja tietysti jokaiseen inhimilliseen kiehtovaan tarinaan liittyy myös rakkaustarina. Ritzin johtajan Claude Auzellon hurmaava Blanche-vaimo sai Frank Meierin kiedotuksi pikkusormensa ympärille, ja hänen kaikkia mahdottomiakin toiveita Meier suostuu epäilemättä toteuttamaan. Rakkauden tunteet olivat kuitenkin yksipuolisia ja Meier tuntui tuomitulta kosmiseen yksinäisyyteen.

Collin kuvaa osaavasti Pariisin ilmapiiriä saksalaismiehityksen aikana. Hän osaa sanoittaa sen hämmentävän ristiriidan, kun Ritzin baarissa moitteettomasti käyttäytyvä saksalaisupseeri on arkisessa työssään ihmisarvosta piittaamaton, väkivaltainen rasistinen natsi. Miehityksen ajan Pariisissa oli myös koko joukko niitä ranskalaisia, jotka olivat avoimen juutalaisvastaisia ja jotka näkivät saksalaisissa uudenlaisen tulevaisuuden. Näitä isänmaansa myyjiä Meier palvelee kohteliaasti, mutta sisimmässään halveksii.

Saksalaismiehityksen aikainen Pariisi on mainio aihe romaanille, jolla on vahvoja ankkureita todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Pariisi eri maisemineen on monelle lukijalle tuttu ja Pariisin valloitus kuin myös Pariisin vapauttaminen olivat merkittävä tapahtumia toisen maailmansodan Euroopassa. Collinin kirjan luettuani kaivoin kirjahyllystäni erään nuoruusvuosieni suosikkikirjan eli Larry Collinsin ja Dominique Lapierren ”Joko Pariisi palaa?” (”Is Paris Burning” vuodelta 1964, Otavan julkaisema Heidi Järvenpään suomennos vuodelta 1966). Tiukasti faktoihin ja haastatteluihin perustuvan Collinsin ja Lapierren kirjan lukeminen täydentää hyvin Collinin kirjan fiktion maailmaa.

Kun romaanissa kuvataan sellaista väkivaltaista ja rankkaa ajanjaksoja kuin saksalaisten julmaa Pariisin miehitystä, niin saako Collinin kirjaa kuvata veijaritarinaksi? Ritzin baarimestari Frank Meierin tarina on mielestäni klassinen veijaritarina, jossa harmittomana pidetty henkilö nousee arkiseksi sankariksi huijaamalla ja huiputtamalla itsestään liikaa luulevia henkilöitä. Meier lumoaa saksalaisupseerit ja yhteistoimintamiehet baarimestarin taidoillaan, ja heitä seurailemalla, kuuntelemalla ja päättelemällä selviytyy itse ehjin nahoin salaisuuksineen ja pystyy auttamaan muitakin. Vuosikymmenien aikana baaritiskin takana kehittyneen ihmistuntemuksensa ansiosta Meier on taikuri, joka pystyi tekemään mahdollisesta mahdollisen eli selviytymään juutalaisena vuosikausia aivan saksalaisupseerien silmien alla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yhteiskunta: Nuoriso ja äärilaitojen vetovoima

Nuoriso on ilahduttavasti liikkeellä eri puolilla Eurooppaa ja nuoret nostavat mielenilmaisuissaan esille monia heille polttavia kysymyksiä....