01/09/2026

Kirjallisuus: Kovaa peliä Bostonissa

”Kovaa peliä Bostonissa” oli televisiosarja, joka pyöri parisen vuotta Suomessakin 1980-luvun lopulla. Sarjan englanninkielinen nimi oli ”Spenser: For Hire” ja sitä tehtiin ABC-televisiokanavalle USA:ssa kolme kautta vuosina 1985-1988. Sarjan päähenkilönä oli bostonilainen persoonallinen yksityisetsivä Spenser, jonka etunimeä emme koskaan oppineet tuntemaan. Hänen avustajanaan oli reipasotteinen ja välillä lain rajamaillakin liikkuva atleettinen afroamerikkalainen ystävä Hawk. Spenserin naisystävä oli Harvardissa opiskellut kaunis psykiatri Susan Silverman. Spenserin ystäviin kuului myös bostonilaisia poliiseja, olihan Spenser ennen yksityisetsivän uraansa toiminut poliisinakin. Televisiosarja oli toimiva mutta ei unohtumaton – se perustui dekkareihin, jotka olivat tärkeä osa hard boiled -dekkarigenren uudistuvaa ydintä.

Bostonilaista Robert B. Parkeria (1932 – 2010) pidetään Dashiell Hammettin (1894 – 1961) ja Raymond Chandlerin (1888 –1959) työn jatkajana. Chandleriltä jäi kesken ”Poodle Spring” -dekkari vuonna 1958 ja Parker viimeisteli sen julkaistavaksi vuonna 1959. Parker kirjoitti myös vuonna 1991 toisen Philip Marlowe -kirjan eli ”Perchance to Dream”, joka oli jatko-osa Chandlerin ”Syvälle unelle”. En muista näistä järin innostuneeni, mutta olen ollut uskollinen Spenser-dekkareiden lukija.

Ensimmäinen Spenser-kirja ”The Godwulf Manuscript” ilmestyi vuonna 1973 ja viimeinen Spenser-kirja ”Sixkill” postuumisti 2011. Vuonna 2013 ilmestyi vielä Parkerin kirjallisuusagentin viimeistelemä ”Silent Night”, mutta sitä en Spenser-kirjaksi kelpuuta, niin kuin en Chandler-kirjoiksikaan kelpuuta Parkerin töitä. Parker kirjoitti myös dekkareita, joissa pääosassa oli muita sankareita. Yhdeksässä Jesse Stone -kirjassa päähenkilö oli Sunnyvalen kaupungin poliisipäällikkö ja kuudessa Sunny Randall -kirjassa päähenkilö oli naisyksityisetsivä. Parker on kirjoittanut myös muita kirjoja. Minulle Parkerin tuotanto näyttäytyy etenkin Spenser-kirjoina, joita hän kirjoitti kaikkiaan 40 teosta.

Mikä minua Spenser-kirjoissa kiehtoo? Parkerin kerronta on sujuvan mutkatonta ja hänen kirjojensa erityinen ansio on napakka ja usein hauskakin dialogi. Spenser on valistunut ja laajasti lukenut dekkari, joka on myös peloton ja korruptoimaton oman tiensä kulkija. Hän keskustelee usein työstään kumppaninsa Susanin kanssa. He tapailevat säännöllisesti eivätkä asu yhdessä, mutta heillä on yhteinen ja kummallekin rakas Pearl-koira. Spenserin monitasoinen ja lojaali ystävyys Hawkin kanssa perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Boston kaupunkina on kuvattu rakkaudella toiminnan ympäristönä ja Boston on lähes yksi kirjojen päähenkilöistä. Bostonin luonteeseen kuuluva monietnisyys osataan kuvata tarttuvasti. Kirjojen juonissa korostuu Spenserin vahva ja omintakeinen oikeudentaju ja hän on valmis ottamaan suuriakin riskejä heikompien puolustamiseksi. Välillä meno yltyy reippaaksikin, kun kovuuteen vastataan kovuudella, mutta ei koskaan ilman selkeää syytä.

Robert B. Parker on moniin dekkarikirjailijoiden poikkeuksellinen taustaltaan. Hänellä oli PhD-tutkinto Boston Universitystä ja hänen väitöskirjansa aihe oli ”The Violent Hero, Wilderness Heritage, and Urban Reality”. Se käsitteli ns. kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden hahmoja Dashiell Hammettin, Raymond Chandlerin ja Ross Macdonaldin tuotannossa. Hän työskenteli ensin opettajana ja sitten professorina Bostonissa laadukkaassa Northeastern Universityssä, kunnes 1970-luvun lopulla viidennen Spenser-kirjan jälkeen siirtyi kokoaikaiseksi kirjailijaksi. 

Parker heijasti peittelemättä Spenserin hahmoon omaa elämäänsä. Hän järjesti vaimonsa Joanin kanssa asumisensa siten, että Bostonissa sijaitsevassa kolmikerroksisessa talossa kummallakin oli oma kerroksensa ja lisäksi heillä oli yhteisenä tilana keskimmäinen kerros. Parkerilla oli myös aina Pearl-niminen koira. Vaikka Parker ilmiselvästi piti kirjoittamisesta, kertoi hän myöhemmillä vuosillaan, että dekkarien kirjoittaminen oli hänelle yksinkertaisesti helpompi tapa hankkia vauras elämä perheelleen kuin professorina työskentely.

Parkerin laajasta ja tasokkaasta tuotannosta on varsin harva teos päätynyt suomennettavaksi. Vain kaksi Spenser-kirjaa on suomennettu ja nekin Parkerin varhaistuotannosta. ”Kovaa peliä Bostonissa” (alkuteos ”Looking for Rachel Wallace” vuodelta 1980) ilmestyi WSOY:ltä vuonna 1988 ja ”Liian kaukana viattomuudesta” (alkuteos ”Ceremony” vuodelta 1982) ilmestyi WSOY:ltä vuonna 1991. Lisäksi kaksi edellä mainittua Chandler-muunnelmaa julkaistiin suomeksi 1990-luvun alussa. Kun muistan, miten keskinkertaisia amerikkalaisdekkareita 1980- ja 1990-luvuillakin suomennettiin ja julkaistiin, niin ihmetellä sopii, miksi Parkeria ei enempää suomeksi saatu.

Kun suomeksi Parkerin kirjoja ei ole tarjolla, kannattaa lukea niitä englanniksi. Parkerin tyyli on ytimekästä, dialogit tarttuvan hauskoja ja juonet selkeitä. Kirjojen kieli on kohtuullisen helppolukuista ja konstailematonta. Kannattaa lähteä nojatuolimatkalle Spenserin, Hawkin, Susanin – ja tietysti Pearlin – mielenkiintoiseen Bostoniin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yhteiskunta: Nuoriso ja äärilaitojen vetovoima

Nuoriso on ilahduttavasti liikkeellä eri puolilla Eurooppaa ja nuoret nostavat mielenilmaisuissaan esille monia heille polttavia kysymyksiä....